Mitä ei kannata jakaa sosiaalisessa mediassa

Sosiaalinen media houkuttelee jakamaan hetkiä reaaliajassa, mutta kaikki elämän osa-alueet eivät kuulu julkisiksi. Osa päivityksistä on vain harmittoman runsasta tiedon jakamista, mutta osa voi johtaa aivan konkreettisiin seurauksiin: identiteettivarkauteen, asuntomurtoon, huijauksiin tai kiusalliseen tilanteeseen työnhaussa. Tässä oppaassa käydään läpi, millaisia tietoja ja kuvia kannattaa pitää poissa julkisista profiileista, miksi ne ovat riski ja miten suojaat yksityisyytesi ilman, että luovut somen hyvistä puolista.

Miksi somessa jaetut tiedot ovat riski?

Julkisesti jaettu tieto ei katoa, ja sitä voi yhdistellä muihin tietoihin. Yksittäinen päivitys voi vaikuttaa vaarattomalta, mutta kun rikollinen kerää lemmikin nimen, syntymäpäivän, kotikaupungin ja läheisten nimet eri päivityksistä, kokoon syntyy juuri niitä tietoja, joilla arvataan salasanoja tai ohitetaan turvakysymyksiä. Tietojen määrä verkossa selittää osaltaan sen, miksi huijaukset ovat Suomessa kasvussa.

Luvut ovat karuja. Finanssialan pankeilta keräämien tietojen mukaan suomalaisilta yritettiin huijata vuonna 2024 rahaa noin 107,2 miljoonan euron edestä, ja verkkorikollisille menetettiin yhteensä 62,9 miljoonaa euroa. Eniten rahaa menetettiin tietojenkalasteluhuijauksissa, joiden määrä kasvoi peräti 161 prosenttia edellisvuodesta. Elisan teettämän selvityksen mukaan jopa 90 prosenttia suomalaisista altistui verkko- tai puhelinhuijauksille vuoden 2024 aikana, mutta vain noin 37 prosenttia uskoi tunnistavansa huijaukset helposti. Identiteettivarkaudet ovat niin ikään yleisiä: arvioiden mukaan noin joka kymmenes suomalainen on joutunut niiden uhriksi.

Mitä vähemmän tunnistettavaa tietoa itsestäsi jaat, sitä vähemmän raaka-ainetta huijareille jää. Taustaa somen rooliin löydät myös artikkelista sosiaalisen median vaikutuksista.

Mitä sosiaalisessa mediassa ei kannata jakaa?

Alla on käyty läpi yleisimmät riskialttiit jaot. Pääsääntö on yksinkertainen: jos et kertoisi tietoa tuntemattomalle kadulla, älä julkaise sitä avoimesti verkossa.

Arkaluonteiset ja vähäpukeiset kuvat

Alaston- ja alusvaatekuvat itsestäsi tai läheisistäsi eivät kuulu sosiaaliseen mediaan. Vaikka kuvan jakaisi vain läheisille, se voi päätyä eteenpäin kuvakaappauksena tai tilin kaappauksen myötä. Samaa varovaisuutta kannattaa noudattaa myös näennäisen viattomien kuvien kanssa, kuten lapsen kylpykuvan, sillä niitä voidaan käyttää väärin. Harkitse aina, kuka kuvan voi nähdä ja missä se voi uudelleenjulkaistuna päätyä – vinkkejä itse kuvaamiseen löydät selfie-oppaasta.

Koti- ja osoitetiedot sekä sijainti

Oman sijainnin jakaminen on riskialttiimpaa kuin moni ajattelee. Vaikka päivitys ei kertoisi osoitetta suoraan, toistuvat kirjaukset samasta paikasta tai kartalle merkitty koti paljastavat helposti, missä asut. Kuvien sisältämät taustatiedot – kadunnimi, talon numero, postilaatikko tai näkymä ikkunasta – täydentävät kuvaa. Kytke pois automaattinen sijainnin jakaminen ja vältä kodin osoitteen, puhelinnumeron ja päivittäisten reittien julkaisemista.

Lomamatkan ajankohta

Tieto siitä, että koti on tyhjillään, on asuntomurtajalle arvokasta. Poliisin mukaan asuntomurrot lisääntyvät selvästi kesä- ja lomakaudella, ja heinä–elokuu ovat vilkkainta aikaa. Siksi reaaliaikaista tietoa lomamatkan ajankohdasta tai lomakuvia ei kannata julkaista ennen kotiinpaluuta. Poliisi suosittelee myös, ettei matkasuunnitelmia jaeta julkisesti somessa ja että kotia pidetään asutun näköisenä esimerkiksi tyhjentämällä postilaatikko naapurin avulla.

Henkilötunnus, tilitiedot ja viralliset asiakirjat

Henkilötunnus, pankki- ja korttitiedot sekä kuvat passista, ajokortista, lentolipuista tai rokotustodistuksista eivät kuulu koskaan sosiaaliseen mediaan. Tällaiset tiedot ovat suoraan käyttökelpoisia identiteettivarkauteen ja esimerkiksi lainan ottamiseen toisen nimissä. Myös QR-koodit ja viivakoodit voivat sisältää arkaluonteista tietoa, joten älä julkaise niitäkään.

Salasanojen ja turvakysymysten vihjeet

Monet hauskalta tuntuvat päivitykset vuotavat juuri niitä tietoja, joita turvakysymyksissä käytetään: ensimmäisen lemmikin nimi, äidin tyttönimi, syntymäkaupunki tai ensimmäinen auto. Myös suositut ”kerro 10 faktaa itsestäsi” -ketjut keräävät tällaisia tietoja tehokkaasti. Vältä niiden jakamista ja suosi vahvoja, palvelukohtaisia salasanoja turvakysymysten sijaan.

Työhön ja työnantajaan liittyvät asiat

Ennen päivityksen julkaisua kannattaa miettiä, että profiilisi on usein ensimmäisten joukossa, kun tuleva työnantaja etsii sinusta tietoa. Työkavereiden tai työnantajan arvostelu, luottamuksellisten työasioiden paljastaminen ja kärkevät mielipiteet voivat kääntyä itseä vastaan. Ammatillisessa esiintymisessä LinkedInin kaltainen verkosto sopii työhön liittyvään jakamiseen paremmin kuin vapaa-ajan profiilit.

Lasten kuvat ja tiedot (sharenting)

Lasten kuvien runsasta jakamista kutsutaan sharentingiksi (sanoista sharing ja parenting). EU:n tietosuoja-asetus GDPR pitää tunnistettavaa valokuvaa henkilötietona, ja sen julkaiseminen on henkilötietojen käsittelyä myös silloin, kun kuvassa on oma lapsi. Pienen lähipiirin kesken jaettu kuva eroaa olennaisesti siitä, kun sama kuva ladataan julkiselle tilille, jolla on tuhansia seuraajia. Harkitse lapsen etua ja yksityisyyttä: vältä alastonkuvia, koulun ja harrastusten tietoja sekä paikkoja, joissa lapsi säännöllisesti liikkuu. Aihetta käsitellään tarkemmin artikkelissa lapset ja sosiaalinen media.

Kalliit hankinnat ja omaisuus

Uuden television, korujen, soittimien tai käteiskäärön esittely kertoo murtovarkaalle, mitä kotoa löytyy. Myös kuvat lahjaksi saaduista arvoesineistä tai remontin jälkeisestä kodista voivat houkutella. Jos haluat jakaa hankinnan, rajaa yleisö pieneksi äläkä yhdistä sitä tietoon kodin sijainnista tai poissaoloajoistasi.

Vihaiset tunnepurkaukset ja riidat

Tunnekuohussa kirjoitetut päivitykset – parisuhderiidat, työpaikan kahnaukset tai toista ihmistä loukkaavat viestit – jäävät verkkoon silloinkin, kun ne poistaa. Nuku yön yli ennen kuin julkaiset tulenaran asian. Muista myös, että toisen ihmisen tietojen tai kuvan jakaminen ilman lupaa voi loukata hänen yksityisyyttään, vaikka oma päivityksesi tuntuisi harmittomalta.

Näin suojaat yksityisyytesi sosiaalisessa mediassa

Varovainen jakaminen on tehokkainta yhdistettynä kunnollisiin asetuksiin. Traficomin Kyberturvallisuuskeskus saa päivittäin ilmoituksia someen liittyvistä tietomurroista ja suosittelee seuraavia perusasioita.

• Käytä vahvoja, palvelukohtaisia salasanoja. Jokaisella palvelulla tulee olla oma riittävän pitkä salasana, jottei yksi vuoto vaaranna muita tilejä.
• Ota käyttöön kaksivaiheinen tunnistautuminen. Se estää kirjautumisen pelkällä salasanalla, vaikka salasana vuotaisi.
• Säädä yksityisyysasetukset. Rajaa, kuka näkee päivityksesi, ja tarkista asetukset säännöllisesti – palvelut muuttavat oletuksiaan jatkuvasti.
• Poista käyttämättömät tilit. Vanha, unohdettu tili on altis kaappaukselle.
• Varo kirjautumisilmoituksiin naamioituja viestejä. Tarkista aina lähettäjä, äläkä syötä tunnuksia linkin kautta.

Julkisilla verkoilla liikuttaessa tietoliikenteen voi salata VPN-yhteydellä. Jos termi on vieras, lue erillinen juttu siitä, mikä VPN on ja mihin sitä käytetään. Lisää näkökulmaa julkisuuteen ja näkyvyyteen tarjoaa artikkeli somejulkisuudesta.

Yleisimmät virheet jakamisessa

Suurin osa vahingoista syntyy tavoista, ei tahallisesta huolimattomuudesta. Nämä ovat yleisimmät sudenkuopat.

• Reaaliaikainen julkaiseminen. Kerrot olevasi juuri nyt poissa kotoa. Julkaise matka- ja tapahtumakuvat vasta jälkikäteen.
• Taustan unohtaminen. Kuvan tausta paljastaa osoitteen, työpaikan asiakirjoja tai näytöllä näkyviä tietoja. Tarkista kuva ennen julkaisua.
• Oletus suppeasta yleisöstä. ”Vain kaverit” ei estä kuvakaappauksia eikä jakamista eteenpäin. Oleta aina, että julkaisu voi levitä.
• Vanhat julkaisut. Vuosien takaiset päivitykset ja kuvat ovat yhä näkyvissä. Käy profiili läpi ja poista tarpeeton.
• Kyselyihin ja haasteisiin osallistuminen. Leikkimieliset tietovisat keräävät turvakysymysten vastauksia. Harkitse, mitä paljastat.
• Lasten tietojen jakaminen ilman harkintaa. Koulun nimi ja harrastuspaikat paljastavat lapsen päivärytmin.

Kenelle varovaisuus on erityisen tärkeää?

Jokaisen kannattaa harkita jakamaansa, mutta tietyille ryhmille riski on suurempi. Lapsille ja nuorille somen julkaisut voivat seurata pitkälle tulevaisuuteen, eivätkä he aina hahmota jälkien pysyvyyttä. Työnhakijoille ja julkisissa tehtävissä toimiville vanhat tai harkitsemattomat päivitykset voivat aiheuttaa mainehaittaa. Yksin asuville ja paljon matkustaville sijainti- ja matkatiedot lisäävät murtoriskiä. Vaikuttajille ja paljon seuraajia keränneille suuri yleisö tarkoittaa, että pienikin tietovuoto tavoittaa laajan joukon. Jos kuulut johonkin näistä ryhmistä, pidä profiilisi tietoisen suppeana ja tarkista asetukset usein.

Mitä tehdä, jos tietoja on jo vuotanut?

Jos huomaat jakaneesi arkaluonteista tietoa tai epäilet joutuneesi huijauksen kohteeksi, toimi nopeasti – ripeä reagointi rajaa vahinkoa. Etene näin.

1. Poista arka julkaisu ja tarkista, näkyykö se vielä esimerkiksi hakukoneiden välimuistissa tai muiden jakamana.
2. Vaihda salasanat kaikkiin palveluihin, joissa olet käyttänyt samaa tai samankaltaista salasanaa, ja ota kaksivaiheinen tunnistautuminen käyttöön.
3. Ota yhteys pankkiin, jos tili-, kortti- tai maksutietoja on vuotanut tai jos epäilet rahojen menneen huijarille. Pankki voi yrittää pysäyttää maksun.
4. Tee rikosilmoitus poliisille identiteettivarkaudesta tai petoksesta. Ilmoituksesta on hyötyä myös mahdollisissa selvittelyissä.
5. Harkitse oma­ehtoista luottokieltoa, jos henkilötunnuksesi on vuotanut, jotta kukaan ei ota lainaa nimissäsi.

Pankit onnistuivat vuonna 2024 pysäyttämään ja palauttamaan 44,3 miljoonaa euroa huijattuja varoja, joten nopea ilmoitus voi tosiaan auttaa saamaan rahat takaisin.

Usein kysytyt kysymykset (UKK)

Onko turvallista merkitä sijainti someen?

Yksittäinen sijaintimerkintä harvoin paljastaa kaikkea, mutta toistuvat merkinnät ja kotiin liittyvät kirjaukset kertovat helposti, missä asut ja milloin olet poissa. Turvallisinta on kytkeä automaattinen sijainnin jako pois ja julkaista paikkatiedot vasta jälkikäteen.

Voinko jakaa lapseni kuvia sosiaalisessa mediassa?

Voit, mutta harkiten. Tunnistettava valokuva on henkilötieto, ja julkisella tilillä kuva leviää laajalle ja jää verkkoon. Suosi suppeaa yleisöä, vältä alastonkuvia sekä koulun ja harrastusten paljastamista, ja mieti aina lapsen etua ja yksityisyyttä.

Miksi lomakuvia ei kannata julkaista heti?

Reaaliaikainen lomapäivitys kertoo, että koti on tyhjillään. Asuntomurrot lisääntyvät loma-aikana, joten kuvat kannattaa julkaista vasta kotiinpaluun jälkeen, jottei tyhjä koti päädy varkaiden tietoon.

Mitä tietoja huijarit hyödyntävät somessa?

Huijarit yhdistelevät eri päivityksistä nimiä, syntymäaikoja, lemmikkien ja läheisten nimiä, kotikaupunkeja ja työpaikkoja. Näillä arvataan salasanoja, ohitetaan turvakysymyksiä ja räätälöidään uskottavia tietojenkalasteluviestejä.

Miten poistan vanhat arkaluonteiset julkaisut?

Käy profiilisi julkaisut ja kuvat läpi ja poista tiedot, joita et enää halua näkyviin, kuten vanhat osoitteet tai asiakirjakuvat. Tarkista samalla yksityisyysasetukset ja poista tilit, joita et enää käytä, sillä ne ovat alttiita kaappaukselle.