Selfie-opas: näin otat onnistuneen omakuvan

Selfie eli itsestä otettu valokuva on yksi aikamme yleisimmistä kuvatyypeistä. Tässä oppaassa käydään läpi, mikä selfie oikeastaan on, mistä ilmiö on saanut alkunsa, miten otat itsestäsi onnistuneen kuvan ja millaisilla välineillä sekä sovelluksilla lopputulosta voi hioa. Lisäksi käsittelemme turvallisuus- ja yksityisyysnäkökohdat, jotka jäävät selfieistä puhuttaessa usein vähemmälle huomiolle.

Mikä selfie on?

Selfie on omasta itsestä otettu valokuva, joka otetaan tavallisesti älypuhelimen etukameralla tai käsivarren mitalta takakameralla. Sana selfie tulee englannin sanasta ”self” eli itse. Suomeksi kuvasta on käytetty myös leikkisiä väännöksiä, kuten ”meitsie” tai ”omis”.

Selfien tekee omaksi kuvatyypikseen etukamera: sen ansiosta kuvaaja näkee itsensä näytöltä jo ennen laukaisua. Näin ilmettä, kuvakulmaa ja sommittelua voi säätää reaaliajassa ja nähdä, millainen kuvasta on tulossa. Juuri etukameran yleistyminen teki selfiestä koko kansan ilmiön.

Selfien lyhyt historia

Omakuvat eivät ole uusi keksintö. Ihmistä ovat aina kiinnostaneet omat kasvonsa, ja kuuluisat taidemaalarit maalasivat omakuvia itsestään jo vuosisatoja sitten. Selfie on vain omakuvan digitaalinen ja arkipäiväinen muoto.

Ensimmäisenä valokuvattuna omakuvana pidetään yhdysvaltalaisen Robert Corneliuksen vuonna 1839 ottamaa kuvaa. Hän asetti kameran valmiiksi, juoksi kuva-alaan ja istui liikkumatta noin 15 minuuttia, sillä varhainen valokuvaustekniikka vaati pitkän valotusajan.

Matkapuhelimista ensimmäinen etukameralla varustettu malli oli Sony Ericsson Z1010 vuonna 2003. Selfiestä tuli kuitenkin valtavirtaa vasta, kun Apple toi etukameran iPhone 4 -malliin vuonna 2010 ja älypuhelimet yleistyivät nopeasti.

Itse sana selfie esiintyi tiettävästi ensimmäisen kerran jo vuonna 2002 australialaisella keskustelufoorumilla. Aihetunniste #selfie näkyi Instagramissa ensimmäisen kerran vuonna 2011, ja vuonna 2013 Oxfordin sanakirjan julkaisija valitsi selfien vuoden sanaksi. Valinnan taustalla oli se, että sanan käyttö oli kasvanut vuodessa noin 17 000 prosenttia.

Ennen etukameroita suosittuja olivat peiliselfiet eli peilin kautta kameralla tai kännykkäkameralla otetut omakuvat. Nykyään selfieiden määrä sosiaalisessa mediassa on valtava, mutta pohjimmiltaan kyse on samasta vanhasta ilmiöstä uudessa muodossa.

Näin otat hyvän selfien

Hyvän selfien salaisuus on kolmen tekijän summa: valon, kuvakulman ja taustan hallinta. Mikään yksittäinen temppu ei sovi kaikille, mutta seuraavat periaatteet toimivat lähes kenelle tahansa.

Valo ratkaisee eniten

Valo on selfien tärkein tekijä. Paras valo on pehmeä luonnonvalo, joka osuu kasvoihin etuviistosta – ei suoraan edestä eikä suoraan takaa. Sisätiloissa tämä onnistuu parhaiten asettumalla ikkunan viereen kasvot valoa kohti.

Paras ajankohta on aamupäivä tai myöhäinen iltapäivä, jolloin valoa riittää mutta aurinko ei paista suoraan kasvoihin. Suorassa auringonpaisteessa kuvasta tulee helposti ylivalottunut ja kasvoihin syntyy kovia varjoja. Salamaa kannattaa käyttää vain hätätilanteessa, sillä se litistää kasvot ja tekee taustasta pimeän.

Kuvakulma ja poseeraus

Kuvakulma muuttaa lopputulosta yllättävän paljon. Läheltä otetuissa kasvokuvissa toimivat usein hieman ylhäältä otettu kuva tai kuva, jossa kasvot ovat hieman vinossa kameraan nähden suoran edestäotetun sijaan. Jokaiselle sopii kuitenkin eri kulma, ja oman parhaan löytää kokeilemalla.

Yksi tunnetuimmista selfien ottajista on Kim Kardashian, joka on neuvonut seuraajiaan ottamaan kuvia peilin edessä, vaikka peili ei näkyisikään kuvassa – näin näkee jatkuvasti, miltä näyttää. Kimin vinkki perustuu harjoitteluun: kun otat paljon kuvia itsestäsi, opit vähitellen, mitkä ilmeet ja kulmat sopivat juuri sinun kasvoillesi.

Myös suomalaismedia on koonnut vinkkejä selfieiden ottamiseen, ja selfien ottamisella on aina jokin tarkoitus. Poseerauksesta kannattaa muistaa huippumalli Tyra Banksin jo ennen selfieaikaa tunnetuksi tekemä periaate: vaikka kuvassa näkyisivät vain kasvot, poseeraa koko vartalolla. Pienikin ryhdin ja leuan asennon säätö voi parantaa kuvaa huomattavasti.

Tausta ja ympäristö

Tausta kertoo kuvasta yhtä paljon kuin kasvot. Siisti ja rauhallinen tausta pitää huomion sinussa, kun taas sekava tausta vie katseen pois pääkohteesta. Tarkista aina ennen laukaisua, mitä kuvan reunoilla ja takana näkyy – usein kuvan pilaa jokin ylimääräinen yksityiskohta, joka olisi ollut helppo välttää.

Mitä välineitä selfien ottamiseen tarvitaan?

Pelkkä älypuhelin riittää hyvään selfieen, mutta muutama lisävaruste helpottaa kuvaamista.

• Selfiekeppi. Keppi vie kameran kauemmas, jolloin kuvaan mahtuu enemmän taustaa tai useampi ihminen. Teleskooppivarsi omakuvan ottamiseen patentoitiin jo vuonna 1983, mutta laaja suosio tuli vasta 2010-luvun puolivälissä.
• Itse- ja kaukolaukaisin. Ajastin tai erillinen kaukolaukaisin antaa kuvata ilman, että käsi näkyy kuvassa. Monet laukaisimet toimivat Bluetoothin kautta tai sovelluksen avulla.
• Selfievalo. Pieni rengasvalo tai valaiseva puhelinkuori helpottaa kuvaamista hämärässä ja tasoittaa kasvojen valaistusta.

Välineet ovat kuitenkin apuvälineitä: hyvä valo ja onnistunut kuvakulma ovat tärkeämpiä kuin kallis varustelu.

Selfien muokkaus ja suodattimet

Suodattimet ja kuvankäsittely ovat selfien tavallinen viimeistely. Niillä säädetään kuvan värejä, valoa ja varjoja tai pehmennetään ihoa. Sosiaalisen median sovellukset, kuten Instagram ja Snapchat, tarjoavat omat suodattimensa, ja erillisiä muokkaussovelluksia on kymmeniä. Voit lukea lisää myös Snapchatin ominaisuuksista erillisestä artikkelistamme.

Muokkauksessa kannattaa pitää kohtuus mielessä. Hienovarainen säätö parantaa kuvaa, mutta voimakkaasti käsitelty kuva erottuu usein epäedullisesti ja vääristää sitä, miltä oikeasti näytät. Alla on vertailu suosituista kuvanmuokkaussovelluksista.

Onko selfien ottaminen turvallista?

Suurin osa selfieistä otetaan täysin turvallisesti, mutta riskialttiissa paikassa kuvaaminen voi olla vaarallista. Tutkijat ovat alkaneet pitää selfiekuolemia jopa kansanterveydellisenä ilmiönä.

Intialaisen AIIMS-tutkimuslaitoksen selvityksen mukaan maailmassa kuoli 259 ihmistä selfietä ottaessaan loka­kuun 2011 ja marraskuun 2017 välillä. Yli puolet tapauksista sattui Intiassa, noin 72 prosenttia menehtyneistä oli miehiä ja yleisin kuolinsyy oli hukkuminen. Peräti 86 prosenttia uhreista oli 10–29-vuotiaita.

Uudempi, vuonna 2023 Journal of Medical Internet Research -lehdessä julkaistu New South Walesin yliopiston selvitys laski noin 400 selfiehin liittyvää kuolemaa vuosien 2008 ja 2021 välillä. Yleisin syy oli putoaminen korkealta, toiseksi yleisin veden äärellä sattuneet onnettomuudet.

Opetus on selvä: mikään kuva ei ole jyrkänteen reunan, vilkkaan liikenteen tai korkean rakenteen arvoinen. Ota selfie turvallisesta paikasta ja pidä huoli ympäristöstäsi.

Selfiet ja yksityisyys

Selfie paljastaa usein enemmän kuin kuvaaja ajattelee. Kuvan taustalta voi selvitä kotiosoite, työpaikka tai lasten koulu, ja kuvatiedostoon voi tallentua sijaintitieto eli niin sanottu EXIF-data. Tarkista ennen jakamista, mitä kuvan taustalla näkyy, ja harkitse sijaintitietojen poistamista.

Ole tarkkana myös siitä, kenelle kuva näkyy. Julkisella tilillä selfie leviää kenen tahansa nähtäville, ja kerran jaettua kuvaa on käytännössä mahdotonta saada kokonaan pois verkosta. Kokosimme erikseen, mitä sosiaalisessa mediassa ei kannata jakaa. Erityistä harkintaa vaativat lasten kuvat – aihetta käsittelee tarkemmin artikkelimme lapset ja sosiaalinen media.

Selfiet, itsetunto ja sosiaalinen media

Selfiessä on kyse paljolti itsensä esittämisestä. Sen avulla voi rakentaa omaa identiteettiä ja pitää yllä myönteistä mielikuvaa itsestään, ja terve itsensä arvostaminen on tässä vain hyvästä. Selfiet voivat myös murtaa ulkonäköpaineita, kun sosiaalisessa mediassa näkyy yhä monenlaisia kasvoja eikä pelkästään mainoskuvien täydellisyyttä.

Toisaalta sosiaalisen median yleisö toimii myös eräänlaisena arvioijana: tykkäykset ja kommentit voivat vaikuttaa siihen, millaiseksi kokee itsensä. Jatkuva vertailu muihin ja muokattuihin kuviin voi kuormittaa, joten kannattaa tiedostaa sosiaalisen median vaikutuksista syntyvät paineet. Jos tavoittelet laajempaa yleisöä, lue vinkkimme siitä, miten saat lisää seuraajia Instagramissa sekä oppaamme hyvän sisällön luomiseen sosiaaliseen mediaan.

Yleisimmät virheet selfien ottamisessa

Suurin osa epäonnistuneista selfieistä kaatuu samoihin virheisiin. Näiden välttäminen parantaa kuvia heti:

• Huono valo. Kuvaaminen pimeässä tai suoraa salamaa käyttäen tuottaa litteän ja epäedustavan kuvan.
• Sekava tausta. Taustan yksityiskohdat vievät huomion pois kasvoista.
• Liiallinen muokkaus. Voimakkaasti suodatettu kuva näyttää epäluonnolliselta.
• Yksi ja sama kulma. Aina samasta kulmasta otettu kuva jää yksitoikkoiseksi – kokeile rohkeasti eri vaihtoehtoja.
• Turvallisuuden unohtaminen. Riskialttiissa paikassa kuvaaminen on vaarallista eikä sen arvoista.
• Yksityisyyden sivuuttaminen. Taustalle jäävät henkilö- ja sijaintitiedot voivat paljastua ulkopuolisille.

Usein kysytyt kysymykset (FAQ)

Mikä on selfie?

Selfie on itsestä otettu valokuva, joka otetaan yleensä älypuhelimen etukameralla. Nimi tulee englannin sanasta ”self” eli itse.

Milloin ensimmäinen selfie otettiin?

Ensimmäisenä valokuvattuna omakuvana pidetään Robert Corneliuksen vuonna 1839 ottamaa kuvaa. Nykymuotoinen selfie yleistyi, kun etukamera tuli iPhone 4 -malliin vuonna 2010.

Miten otan paremman selfien?

Tärkeintä on pehmeä luonnonvalo etuviistosta, itselle sopiva kuvakulma ja siisti tausta. Kokeile eri kulmia ja poseeraa koko vartalolla, vaikka kuvassa näkyisivät vain kasvot.

Ovatko selfiet vaarallisia?

Tavallisessa tilanteessa eivät, mutta riskialttiissa paikoissa kyllä. Tutkimusten mukaan satoja ihmisiä on kuollut ottaessaan selfietä esimerkiksi korkealta tai veden äärellä. Kuvaa aina turvallisesta paikasta.

Miten suojaan yksityisyyteni selfietä jakaessa?

Tarkista taustalla näkyvät tiedot, harkitse sijaintitietojen poistamista ja mieti, kenelle kuva näkyy. Julkisella tilillä kuva leviää kenen tahansa nähtäville.