Tervetuloa Webometrics-blogiin! Tämä sivusto perehtyy sosiaalisen median maailmaan: siihen, mistä some rakentuu, miten ihmiset käyttävät sitä tänä päivänä ja millainen rooli sillä on yhteiskunnassa. Nimemme juontuu käsitteestä Webometrics eli webometriikka, joka tarkoittaa verkon ja sen käytön määrällistä mittaamista. Tällä sivulla kerromme, mitä käsite tarkoittaa, mitä sosiaalinen media on ja miten se toimii, kuinka suosittua se on sekä mistä aiheista blogissamme kirjoitamme.
Tärkeimmät kohdat
- Webometriikka tarkoittaa verkon rakenteen ja käytön määrällistä mittaamista.
- Käsitteen ottivat käyttöön Tomas Almind ja Peter Ingwersen vuonna 1997, ja se pohjautuu tieteellisten julkaisujen tutkimukseen.
- Sosiaalinen media tavoittaa Suomessa noin 78 % väestöstä ja maailmassa noin 64 %.
- Palveluiden toiminta perustuu käyttäjien tuottamaan sisältöön, verkostoihin ja algoritmeihin.
- Webometrics-blogi tarjoaa neutraalia ja tietopohjaista sisältöä sosiaalisesta mediasta.
Mitä webometriikka tarkoittaa?
Webometriikka tarkoittaa verkon rakenteen ja käytön määrällistä tutkimusta eli sitä, että internetin ilmiöitä mitataan numeroiden avulla. Käytännössä webometriikassa lasketaan esimerkiksi verkkosivujen ja tiedostojen määriä, sivustojen välisiä linkkejä (hyperlinkkejä) sekä sitä, miten ihmiset liikkuvat ja käyttäytyvät verkossa. Tavoitteena on ymmärtää verkkoa ja sosiaalista mediaa mittaamalla sitä samaan tapaan kuin tutkijat ovat perinteisesti mitanneet tieteellisten julkaisujen määriä ja viittauksia.
Lyhyesti sanottuna webometriikka yhdistää tietotekniikan ja tilastotieteen: se muuttaa verkon toiminnan luvuiksi, joita voidaan vertailla ja analysoida. Juuri tästä syystä valitsimme blogimme nimeksi Webometrics – haluamme tarkastella sosiaalista mediaa myös tiedon ja tilastojen, emme pelkkien mielipiteiden kautta.
Mistä sana webometrics tulee?
Sanan webometrics ottivat ensimmäisinä käyttöön tanskalaistutkijat Tomas Almind ja Peter Ingwersen vuonna 1997. He julkaisivat artikkelin, jossa he sovelsivat tieteellisten julkaisujen tutkimuksessa käytettyjä menetelmiä (bibliometriikkaa ja informetriikkaa) internetiin. Myöhemmin Lennart Björneborn ja Peter Ingwersen määrittelivät webometriikan tarkemmin: se on verkon tietoresurssien, rakenteiden ja teknologioiden rakentumisen ja käytön määrällisten piirteiden tutkimusta.
Alan toinen käytetty nimitys on kybermetriikka (cybermetrics). Molemmat termit viittaavat samaan ajatukseen: verkkoa ei tutkita vain sisällön vaan myös mitattavien lukujen kautta – montako linkkiä sivulle osoittaa, kuinka laaja sivusto on ja miten käyttäjät sitä käyttävät.
Webometriikka yliopistojen vertailussa
Tunnetuin webometriikan sovellus arkikäytössä on Webometrics Ranking of World Universities eli yliopistojen verkkonäkyvyyttä vertaileva lista. Sitä julkaisee espanjalainen Cybermetrics Lab, joka kuuluu Espanjan kansalliseen tutkimusneuvostoon (CSIC). Vertailu käynnistyi vuonna 2004, ja se päivitetään kahdesti vuodessa, tammikuussa ja heinäkuussa.
Vertailu arvioi yli 30 000 korkeakoulua sen perusteella, kuinka näkyviä ja vaikuttavia niiden verkkosivut ovat. Suurin painoarvo on näkyvyydellä eli sillä, kuinka monelta ulkopuoliselta sivustolta yliopistoon viitataan linkeillä. Tämä on hyvä esimerkki siitä, miten webometriikkaa käytetään käytännössä: verkon linkeistä ja sisällöstä tehdään mitattavaa tietoa, jonka avulla voidaan vertailla kokonaisia organisaatioita.
Mitä sosiaalinen media on ja miten se toimii?
Sosiaalinen media eli some tarkoittaa verkkopalveluita, joissa käyttäjät luovat ja jakavat sisältöä sekä ovat vuorovaikutuksessa keskenään. Toisin kuin perinteisessä mediassa, jossa sisältö tulee valmiina esimerkiksi lehdeltä tai tv-kanavalta, sosiaalisessa mediassa sisällön tuottavat suurelta osin käyttäjät itse: tekstiä, kuvia, videoita ja kommentteja.
Somen toiminta perustuu muutamaan peruselementtiin. Käyttäjä luo profiilin, muodostaa verkoston (kavereita, seuraajia tai seurattavia) ja jakaa sisältöä, jota muut voivat tykätä, kommentoida ja jakaa eteenpäin. Palveluiden algoritmit eli automaattiset järjestelmät päättävät, mitä sisältöä kullekin käyttäjälle näytetään. Algoritmi pyrkii näyttämään sisältöä, joka pitää käyttäjän palvelussa mahdollisimman pitkään.
Sosiaalisen median palveluita on monenlaisia:
- Yhteisöpalvelut kuten Facebook, joissa jaetaan kuulumisia ja pidetään yhteyttä tuttuihin.
- Kuvapalvelut kuten Instagram, joissa painopiste on valokuvissa ja lyhytvideoissa.
- Videopalvelut kuten YouTube ja TikTok, joissa katsotaan ja julkaistaan videoita.
- Pikaviestimet kuten WhatsApp, joissa lähetetään viestejä yksittäin ja ryhmissä.
- Ammatilliset verkostot kuten LinkedIn, jotka on suunnattu työelämään ja verkostoitumiseen.
Sosiaalisesta mediasta on tullut osa yhteiskuntaa laajemminkin. Sitä eivät käytä enää vain yksityishenkilöt, vaan siitä on tullut merkittävä tekijä myös politiikassa, työnhaussa, markkinoinnissa ja tapahtumien järjestämisessä. Verkon kautta kerääntyvä sosiaalinen verkosto on iso osa monen ihmisen arkea, ja sen vaikutus ihmisen käsitykseen itsestään ja ympäristöstään voi olla suuri.
Kuinka suosittua sosiaalinen media on Suomessa ja maailmalla?
Sosiaalinen media tavoittaa nykyään valtaosan ihmisistä sekä Suomessa että maailmanlaajuisesti. DataReportalin Digital 2025 -raportin mukaan maailmassa oli tammikuussa 2025 noin 5,24 miljardia sosiaalisen median käyttäjätunnusta, mikä vastaa noin 63,9 prosenttia maailman väestöstä. Internetiä käytti samaan aikaan noin 5,56 miljardia ihmistä.
Suomessa luvut ovat vielä korkeammat. Tammikuussa 2025 Suomessa oli noin 4,39 miljoonaa sosiaalisen median käyttäjätunnusta, mikä vastaa noin 78,1:tä prosenttia väestöstä. Käyttäjämäärät ovat osittain päällekkäisiä, sillä sama henkilö käyttää yleensä useaa palvelua. Suomessa useimmin käytettyjä palveluita ovat olleet WhatsApp, YouTube ja Facebook, ja myös Instagram tavoittaa miljoonia suomalaisia.
On hyvä muistaa, että käyttäjätunnusten määrä ei ole sama asia kuin henkilöiden määrä: yhdellä ihmisellä voi olla useita tilejä, ja kaikki tilit eivät ole aktiivisia. Luvut antavat silti selkeän kuvan siitä, kuinka laajalle sosiaalinen media on levinnyt. Lisää aiheesta kerromme artikkelissa sosiaalisen median vaikutuksista.
Pikafaktat
| Tieto | Luku (tammikuu 2025) |
|---|---|
| Sosiaalisen median käyttäjätunnuksia maailmassa | n. 5,24 miljardia (63,9 % väestöstä) |
| Internetin käyttäjiä maailmassa | n. 5,56 miljardia |
| Sosiaalisen median käyttäjätunnuksia Suomessa | n. 4,39 miljoonaa (78,1 % väestöstä) |
| Suosituimpia palveluita Suomessa | WhatsApp, YouTube, Facebook, Instagram |
| Käsitteen ”webometrics” alkuperä | Almind & Ingwersen, 1997 |
| Tilastojen lähde | DataReportal, Digital 2025 |
Sosiaalisen median hyödyt ja haitat
Sosiaalisessa mediassa on sekä selviä hyötyjä että todellisia haittoja, ja molemmat kannattaa tuntea. Mikään palvelu ei ole yksiselitteisesti hyvä tai huono, vaan paljon riippuu siitä, miten sitä käyttää.
Hyödyt
- Yhteydenpito: some helpottaa yhteydenpitoa kaukanakin asuviin ystäviin ja sukulaisiin.
- Tiedonsaanti: uutiset ja ajankohtaiset asiat leviävät nopeasti.
- Verkostoituminen ja työnhaku: some auttaa löytämään samanhenkisiä ihmisiä ja työmahdollisuuksia.
- Markkinointi: yritykset ja yhteisöt tavoittavat kohderyhmänsä edullisesti. Tätä käsittelemme tarkemmin artikkelissa sosiaalinen media markkinoinnin välineenä.
- Itseilmaisu ja oppiminen: some tarjoaa kanavan luovuudelle ja uusien taitojen opettelulle.
Haitat
- Ajankäyttö ja riippuvuus: palvelut on suunniteltu koukuttaviksi, ja käyttö voi viedä paljon aikaa. Aihetta käsittelee artikkeli siitä, kuinka some aiheuttaa riippuvuutta.
- Yksityisyys ja tietoturva: verkossa jaetut tiedot voivat levitä hallitsemattomasti.
- Vertailu ja mielen hyvinvointi: muiden näennäisen täydellinen elämä voi aiheuttaa riittämättömyyden tunteita.
- Väärä tieto: virheellinen tai harhaanjohtava tieto leviää somessa nopeasti.
- Lapset ja nuoret: erityistä huomiota vaatii se, miten lapset ja sosiaalinen media kohtaavat.
Mitä Webometrics-blogissa käsitellään?
Webometrics-blogi kokoaa yhteen sosiaaliseen mediaan ja verkkoon liittyviä aiheita selkokielisesti. Tavoitteenamme on tarjota puolueetonta ja tietopohjaista sisältöä, ei mainontaa tai suosituksia. Käsittelemme muun muassa seuraavia teemoja:
- Some-palveluiden esittelyt: yksittäisten palveluiden toiminta ja ominaisuudet, esimerkiksi esittelyssä LinkedIn.
- Sisällöntuotanto: käytännön vinkit siihen, kuinka luoda hyvää sisältöä sosiaaliseen mediaan.
- Vaikutukset yhteiskuntaan: somen rooli politiikassa, taloudessa ja arjessa.
- Turvallisuus ja yksityisyys: miten suojata tietonsa ja mitä kannattaa jakaa.
- Ilmiöt ja historia: somen kehitys, trendit ja menneet palvelut.
Jokainen artikkeli pyrkii vastaamaan suoraan niihin kysymyksiin, joita lukija aiheesta esittää, ja tarjoamaan tarkistettua tietoa luotettavista lähteistä.
Yleisimmät virheet sosiaalisen median käytössä
Sosiaalisen median käytössä toistuvat tietyt virheet, joita on helppo välttää, kun ne tuntee. Yleisin virhe on jakaa liikaa henkilökohtaista tietoa – kuten tarkkoja sijaintitietoja, matkasuunnitelmia tai muiden ihmisten kuvia ilman lupaa. Muita tavallisia virheitä ovat:
- Heikot salasanat ja kaksivaiheisen tunnistautumisen puuttuminen, mikä altistaa tilin kaappaukselle.
- Tietojen jakaminen harkitsematta: lue, mitä ei kannata jakaa sosiaalisessa mediassa.
- Yksityisyysasetusten tarkistamatta jättäminen, jolloin julkaisut näkyvät laajemmalle kuin on tarkoitus.
- Tiedon jakaminen tarkistamatta, mikä levittää väärää tietoa eteenpäin.
- Tunnereaktiot: kiivaassa tilanteessa kirjoitettu julkaisu tai kommentti jää verkkoon pysyvästi.
Hyvä nyrkkisääntö on julkaista vain sellaista, minkä olisi valmis näyttämään myös työnantajalle tai tuntemattomalle. Verkkoon jaettu sisältö voi säilyä pitkään, vaikka sen poistaisi.
Kenelle tämä blogi sopii?
Webometrics-blogi sopii kaikille, jotka haluavat ymmärtää sosiaalista mediaa paremmin ilman markkinointipuhetta. Sisältö on kirjoitettu selkokielisesti, joten se palvelee sekä aloittelijoita että somea jo käyttäviä. Opiskelijat ja opettajat löytävät taustatietoa, yrittäjät ja markkinoijat käytännön näkökulmia, ja vanhemmat saavat tietoa siitä, miten lapset ja nuoret somea käyttävät. Toivotamme sinut lämpimästi tervetulleeksi lukijaksi.
Lähteet
Usein kysytyt kysymykset (FAQ)
Mitä webometriikka tarkoittaa?
Webometriikka tarkoittaa verkon rakenteen ja käytön määrällistä mittaamista. Siinä lasketaan esimerkiksi verkkosivujen määriä, sivustojen välisiä linkkejä ja käyttötapoja, jotta internetin ilmiöitä voidaan tutkia numeroiden avulla.
Mistä sana ”webometrics” on peräisin?
Termin ottivat käyttöön tutkijat Tomas Almind ja Peter Ingwersen vuonna 1997. He sovelsivat tieteellisten julkaisujen tutkimuksen menetelmiä internetiin. Alasta käytetään myös nimitystä kybermetriikka.
Kuinka moni suomalainen käyttää sosiaalista mediaa?
DataReportalin Digital 2025 -raportin mukaan Suomessa oli tammikuussa 2025 noin 4,39 miljoonaa sosiaalisen median käyttäjätunnusta, mikä vastaa noin 78 prosenttia väestöstä. Osa tunnuksista on päällekkäisiä, koska moni käyttää useaa palvelua.
Mitkä ovat Suomen suosituimmat some-palvelut?
Suomessa useimmin käytettyjä palveluita ovat olleet WhatsApp, YouTube ja Facebook. Myös Instagram tavoittaa miljoonia suomalaisia, ja palveluiden suosio vaihtelee ikäryhmittäin.
Mitä aiheita Webometrics-blogissa käsitellään?
Blogi käsittelee sosiaalisen median palveluita, niiden vaikutuksia yhteiskuntaan, sisällöntuotantoa, markkinointia sekä turvallisuutta ja yksityisyyttä. Sisältö on neutraalia ja tietopohjaista.
